Kun tekniikka ei olekaan remontin vaikein osa
27.10.2026
Taloyhtiön korjaushankkeessa riittää teknisiä kysymyksiä ratkaistavaksi. Silti remontin vaikeimmat tilanteet eivät aina liity rakenteisiin, suunnitelmiin tai työmaahan. Usein haasteeksi muodostuu päätöksenteko: miten löytää yhteinen suunta, kun osakkaiden tarpeet ja toiveet ovat erilaisia?
Eerika Consultingin toimitusjohtaja Eerika Hyry nosti aiheen esiin Syksyn Taloyhtiö2026 -tapahtumassa. Hänen esityksensä keskeinen viesti oli, että onnistunut korjaushanke tarvitsee teknisen osaamisen rinnalle hyvää päätöksentekoa ja ihmisten välistä yhteistyötä.
Sama remontti voi tarkoittaa eri osakkaille aivan eri asioita
Taloyhtiön korjaustarve voi olla kaikille yhteinen, mutta näkemykset sen ratkaisemisesta voivat erota huomattavasti.
Yksi osakas haluaa korjata vain välttämättömimmän ja pitää kustannukset mahdollisimman pieninä. Toinen toivoo laajempaa peruskorjausta, jossa rakennuksen laatua ja toimivuutta parannetaan samalla pitkälle tulevaisuuteen. Kolmas pohtii, miten remontti vaikuttaa asunnon arvoon ja omiin suunnitelmiin.
Erojen taustalla on usein hyvin ymmärrettäviä syitä. Jollekin asunto on loppuelämän koti, toiselle sijoitus tai välivaihe. Myös osakkaiden taloudelliset mahdollisuudet vaihtelevat.
Siksi yhteisen päätöksen saavuttaminen edellyttää muutakin kuin teknisesti hyvää korjaussuunnitelmaa. Osakkaiden pitää ymmärtää, mitä vaihtoehtoja on tarjolla, mitä ne maksavat ja millaisia vaikutuksia niillä on asumiseen ja rakennuksen tulevaisuuteen.
Päätöksenteko vaikeutuu, jos tieto ei kulje
Monet taloyhtiöiden korjaushankkeiden ongelmat liittyvät siihen, ettei tietoa ole riittävästi tai sitä ei ole esitetty ymmärrettävästi.
Jos valmistelu tuntuu tapahtuvan suljettujen ovien takana, osakkaiden epävarmuus kasvaa. Jos vaihtoehtojen perusteet jäävät epäselviksi, voi syntyä epäilyksiä siitä, onko kaikkia mahdollisuuksia edes selvitetty.
Myös kokemus vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta voi vaikeuttaa yhteisen näkemyksen löytymistä.
Näitä tilanteita voidaan ehkäistä melko käytännöllisin keinoin:
Ajantasainen viestintä: Kerrotaan säännöllisesti, mitä tiedetään, mitä vielä selvitetään ja milloin asioista päätetään.
Keskustelevat asukasillat: Käydään vaihtoehdot, kustannukset ja niiden perustelut läpi hyvissä ajoin ennen päätöskokousta.
Osakaskyselyt: Selvitetään osakkaiden kokemuksia ja toiveita riittävän aikaisin ja kerrotaan myös, miten niitä on huomioitu.
Selkeät yhteyshenkilöt: Varmistetaan, että osakkaat tietävät, keneltä kysyä ja mistä saa lisätietoa.
Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta. Olennaista on, että päätöksenteko perustuu avoimeen valmisteluun ja ymmärrettävään tietoon.
Hallituksen ei tarvitse selvitä kaikesta yksin
Taloyhtiön hallituksella on keskeinen rooli korjaushankkeen ohjaamisessa, mutta sen jäseniltä ei voida edellyttää rakennusalan erityisosaamista.
Siksi hankkeen eri osapuolten vastuut on tärkeää määritellä selkeästi jo alkuvaiheessa.
Yhtiökokous antaa hankkeelle suunnan ja hallitukselle tarvittavat valtuudet. Hallitus ohjaa hanketta tavoitteiden mukaisesti ja tekee toimivaltaansa kuuluvat päätökset. Isännöitsijä tukee hallitusta ja huolehtii sovituista hallinnollisista ja taloudellisista tehtävistä.
Projektinjohtajan tehtävänä on puolestaan johtaa hankkeen etenemistä ja yhteistyötä sekä huolehtia siitä, että tarvittavat asiat valmistellaan ajoissa päätettäviksi.
Hyvä projektinjohto ei siis tarkoita pelkästään aikataulujen, kustannusten ja suunnitelmien hallintaa. Se tarkoittaa myös päätöksenteon tukemista.
Kun hallitus saa selkeän vertailun vaihtoehdoista, niiden vaikutuksista ja asiantuntijoiden suosituksista, päätösten tekeminen helpottuu.
Päätöksenteon viivästyminen voi viivästyttää koko hanketta
Korjaushankkeessa päätöksiä tarvitaan myös sen jälkeen, kun varsinainen toteutus on käynnistynyt.
Jos hallitus saa eteensä vaihtoehtoja ilman riittäviä perusteluja tai selkeää suositusta, päätös saattaa siirtyä seuraavaan kokoukseen. Sillä voi olla vaikutuksia suunnittelun etenemiseen ja koko hankkeen aikatauluun.
Siksi päätöksentekoa pitää valmistella yhtä huolellisesti kuin muitakin hankkeen työvaiheita.
Projektinjohtajan on tunnistettava, mistä asioista tarvitaan päätös ja milloin. Vaihtoehtojen vaikutukset kustannuksiin, aikatauluun ja asumiseen tulee selvittää, ja hallitukselle on annettava riittävästi aikaa perehtyä aineistoon.
Kun päätös on tehty, sen perusteet kirjataan ja sovitaan, miten se viedään käytäntöön ja viestitään eteenpäin.
Entä jos hallitus on erimielinen?
Korjaushankkeissa voi syntyä tilanteita, joissa hallituksen jäsenillä on keskenään ristiriitaisia näkemyksiä.
Erimielisyydet eivät itsessään ole ongelma. Hankalaksi tilanne muuttuu, jos näkemyksiä ei käsitellä rakentavasti tai keskustelu alkaa henkilöityä.
Tällaisissa tilanteissa ulkopuolinen projektinjohtaja voi auttaa tuomalla keskusteluun puolueettoman näkökulman ja palauttamalla huomion hankkeen yhteisiin tavoitteisiin.
Tärkeää on kuunnella eri näkemyksiä, selvittää niiden taustalla olevat huolet ja sopia yhteisistä toimintatavoista.
Yhteistyön johtaminen onkin olennainen osa onnistunutta korjaushanketta.
Viisi neuvoa taloyhtiön hallitukselle
Korjaushankkeen sujuvaa päätöksentekoa voidaan tukea jo ennen varsinaisen remontin käynnistymistä.
Sopikaa yhteinen tavoite. Mitä korjauksella halutaan saavuttaa? Panostakaa huolelliseen hankesuunnitteluun.
Selkeyttäkää roolit ja vastuut. Varmistakaa, että kaikki tietävät, kuka valmistelee, kuka päättää ja kuka vastaa toteutuksesta.
Ottakaa asiantuntijat avuksi ajoissa. Hyödyntäkää heidän osaamistaan aktiivisesti koko hankkeen ajan.
Vaatikaa ymmärrettävää tietoa. Pyytäkää vaihtoehdot, niiden vaikutukset ja perustellut suositukset hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa.
Pitäkää keskustelu avoimena. Kuunnelkaa osakkaita, käsitelkää erimielisyydet rakentavasti ja huolehtikaa tiedonkulusta.
Korjaushankkeen onnistuminen ei lopulta ratkea vain sillä, kuinka hyvin tekniset suunnitelmat on laadittu. Yhtä tärkeää on, että päätöksiä pystytään tekemään oikeaan aikaan, yhteisten tavoitteiden pohjalta ja riittävän tiedon varassa.
Tekninen ratkaisu tarvitsee rinnalleen toimivan päätöksenteon ja yhteistyön.
Artikkeli perustuu Eerika Consultingin toimitusjohtaja Eerika Hyryn Syksyn Taloyhtiö2026 -tapahtumassa 15.10.2026 pitämään esitykseen.
Lisätietoja
Eerika Hyry
Toimitusjohtaja
Eerika Consulting Oy
044 300 0860
eerika.hyry@eerika.com
Verkostoidu LinkedInissä.
Kuvassa toimitusjohtaja Eerika Hyry