Kun koti menee remonttiin – viestintä on korjaushankkeen tärkein työkalu

5.6.2025

Taloyhtiön korjaushanke on aina enemmän kuin pelkkä tekninen suoritus – se on kokonaisvaltainen prosessi, joka koskettaa ihmisten arkea, tunteita ja taloutta. Kodin joutuminen remontin keskelle voi tuntua huolestuttavalta ja herättää monenlaisia kysymyksiä. Siksi hyvä viestintä ei ole vain mukava lisä, vaan se on koko hankkeen sydän. Ilman viestintää hankkeet viivästyvät, päätöksiä ei synny – ja luottamus horjuu.

Mitä viestinnällä tavoitellaan?

Hyvän viestinnän tavoite on yksinkertainen: varmistaa, että jokainen osakas saa riittävät eväät päätöksentekoon ja tuntee olonsa turvalliseksi. Kun tieto on selkeää, oikea-aikaista ja ymmärrettävää, myös vaikeista asioista voidaan keskustella rakentavasti ja päättää yhteisymmärryksessä. Hyvä viestintä tuo varmuutta ja rakentaa me-henkeä: yhdessä hankkeet tuntuvat vähän vähemmän pelottavilta ja paljon hallittavammilta.

Miksi viestintä on ratkaisevaa?

Jopa neljännes taloyhtiöistä lykkää tarpeellisia korjauksia. Usein kyse ei ole rahasta, vaan epätietoisuudesta ja pelosta. Viestintä ei yksin poista korjausvelkaa, mutta se voi purkaa huhuja, hälventää huolia ja sitouttaa osakkaat mukaan. Ja ilman sitoutumista ei synny päätöksiä – eikä edistystä.

Miten viestintä tehdään oikein?

Viestintä ei ole yksisuuntaista ilmoittelua, vaan jatkuvaa vuorovaikutusta ja aidon osallistumisen mahdollistamista. Me Eerikalla uskomme siihen, että hyvä viestintä ei ole vain tiedon jakamista – se on yhteyden luomista. Toteutamme sen näin:

• Monikanavaisesti: paperilla, sähköisesti ja kasvokkain.

• Vuorovaikutteisesti: asukastilaisuudet, osakaskyselyt ja työpajat mahdollistavat osallistumisen ja vaikuttamisen.

• Selkeästi ja ymmärrettävästi: kansankielinen ilmaisu, konkretia ja visuaaliset tukivälineet – kuten aikajanat – tekevät asioista ymmärrettäviä.

• Säännöllisesti ja ennakoivasti: viestintä alkaa ajoissa – jo ennen ensimmäistä päätöstä – ja jatkuu koko hankkeen ajan.

Hyvän viestinnän kulmakivet

• Saavutettavuus – viestintä tavoittaa kaikki, taustasta ja teknologiasta riippumatta.

• Ymmärrettävyys – tekninen tieto avataan selkokielelle ja konkretiaan.

• Osallistaminen – jokaisella osakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

• Säännöllisyys – viestintä ei katkea hankkeen missään vaiheessa.

• Avoimuus – kerrotaan myös keskeneräisistä asioista ja vaikeista vaihtoehdoista.

• Empatia – viestintä ottaa huomioon osakkaiden erilaiset elämäntilanteet, huolet ja toiveet.

Milloin viestintä alkaa?

Hyvä viestintä alkaa heti, kun hanke tulee harkintaan – ei vasta, kun suunnitelmat ovat valmiita. Se luo avoimuutta ja vahvistaa tunnetta siitä, että osakkaat ovat osa prosessia, eivät sen kohteita. Kun viestintä luo psykologista turvallisuutta, syntyy myös rohkeutta kohdata isoja päätöksiä.

Korjaushankkeet voivat tuntua raskailta, mutta ne on helpompi kohdata yhdessä. Kun tieto kulkee ja ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, myös epävarmuus vähenee. Me-henki syntyy yhteisestä ymmärryksestä – siitä, että tässä projektissa ei ole kyse vain putkista, vaan ihmisistä.

Monimutkaisissa hankkeissa hallituksen jäsenet saavat usein käsitellä asioita useissa kokouksissa ja pienissä osissa, ennen kuin ratkaisut kirkastuvat. Onkin kohtuutonta odottaa osakkailta täydellistä ymmärrystä tai päätöksentekokykyä tilanteessa, jossa iso ja kallis korjausesitys esitetään yllättäen yhtiökokouskutsun liitteenä. Kuinka moni meistä hyppäisi sokeasti mukaan kalliiseen hankkeeseen yhden kokousliitteen perusteella? Siksi viestintä on tärkeää aloittaa jo hyvissä ajoin – jotta jokainen osakas ehtii sulatella asioita omaan tahtiinsa ja tuntee olevansa osa päätöksentekoa, ei sen sivustaseuraaja.

Viestintä on sijoitus

Korjaushankkeen onnistuminen ei ratkea vain siihen, mitä tehdään ja milloin – vaan myös siihen, miten viestitään. Me Eerikalla näemme viestinnän keskeisenä osana asiantuntijatyötä: se on silta suunnitelmien ja sujuvan toteutuksen välillä. Viestinnällä varmistetaan, että hankkeesta tulee taloyhtiönsä näköinen. Kun viestintä rakentaa luottamusta, sen päälle on mahdollista rakentaa myös onnistunut lopputulos.